Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tehtävänä on toimia alueensa Reserviupseerikerhojen aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä, tavoitteenaan maanpuolustustahdon, maanpuolustuskyvyn ja maanpuolustusedellytysten ylläpitäminen ja kohottaminen. Erityisenä tehtävänä piirijärjestöllä on osaltaan luoda edellytykset alueen reserviupseerien sotilaallisten tietojen ja taitojen sekä johtamiskyvyn ylläpitämiselle.

Piirin alueella toimii 21 paikallista Reserviupseerikerhoa, joissa on yhteensä likimain 1300 jäsentä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on perustettu 23. syyskuuta 1952.

Piirin lippu on vihitty käyttöön 1962. Piirin standaari on otettu käyttöön vuonna 1967. Piirin korkein huomionosoitus, pienoislippu, on otettu käyttöön 10.9.1973.

Piirin puheenjohtajina ovat toimineet Helge Leinonen Lapualta (1952-1956), Kyösti Pöyhönen Ähtäristä (1956-1961), Yrjö Sysilampi Seinäjoelta (1962-1966), Esko Himanen Alavudelta (1967-1972), Osmo Riipinen Ilmajoelta (1972-1973), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1974-1978), Erkki Rajala Ilmajoelta (1979-1983), Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (1984-1989), Seppo Jaakkola Kauhavalta (1990-1993), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (1994-1999), Kari Lahdenmäki Seinäjoelta (2000-2005), Jorma Kallio Lapualta (2006-2009), Kari Ratavaara Kurikasta (2010-2013), Marko Kaappola (2014-2019) ja Tuomas Taivalmaa (2020-2022). Piirin nykyinen puheenjohtaja Antti Iivari (2023-edelleen) on piirin kuudestoista puheenjohtaja.

Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Matti Laurila Seinäjoelta (1962-1983) ja Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (2002-edelleen). Kunniajäseniksi on kutsuttu Aarne Ahola Kauhajoelta (1987-1994), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1995-1999), Erkki Rajala Ilmajoelta (2002-edelleen), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (2002-edelleen), Kari Lahdenmäki Alavudelta (2008-edelleen), Mauno Vehkaoja Seinäjoelta (2012-2014), Kullervo Kemppinen Espoosta (2012-2012), Seppo Jaakkola Naantalista (2012-edelleen) ja Jorma Kallio Lapualta (2012-edelleen).