Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri 1952-2012

Reserviupseeripiiri juhlii

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on perustettu 23. syyskuuta 1952, jolloin alueella toimi jo yhdeksän reserviupseerikerhoa. Tänä päivänä, kun piirin perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta, Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin muodostavat 21 reserviupseerikerhoa, joissa jäseniä on likimain 1300.

Reserviupseerikoulutuksen juuret Etelä-Pohjanmaalla


Reserviupseerikoulutuksen juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen Vimpelin kurssista, jolla koulutettiin, ajalla 26.12.1917–13.1.1918, ennen vapaussodan alkamista noin 200 oppilasta. Vöyrin kurssi vietiin läpi vapaussodan ollessa jo käynnissä.
Ylipäällikkö Mannerheim määräsi päiväkäskyssään päämajan yhteyteen perustettavaksi reserviupseerikoulun. Päämajan reserviupseerikoulu eli ns. sotavänrikkikoulu aloitti toimintansa Seinäjoella 20.3.1918. Seinäjoelta kurssi siirtyi Vilppulaan ja sieltä edelleen Mikkeliin, jossa kurssi 26.4.1918 päättyi. Kurssilta valmistui 118 oppilasta.
Varsinainen reserviupseerikoulutus alkoi Haminassa 1920.

Ähtäri vanhin


Maaseutupaikkakunnille perustetuista reserviupseerikerhoista Ähtärin yhdistys on vanhin. Se on perustettu jo vuonna 1933. Alajärvelle, Lapualle, Seinäjoelle ja Kauhajoelle reserviupseerikerhot on perustettu vuonna 1941, Kauhavalle vuonna 1945, Ylistaroon 1947, Ilmajoelle 1950 ja Kurikkaan vuonna 1951.

Aktiivinen taustajärjestö


Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella toimivien reserviupseerikerhojen taustajärjestö.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tehtävänä on toimia alueensa Reserviupseerikerhojen aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä, tavoitteenaan maanpuolustustahdon, maanpuolustuskyvyn ja maanpuolustusedellytysten ylläpitäminen ja kohottaminen. Erityisenä tehtävänä piirijärjestöllä on osaltaan luoda edellytykset alueen reserviupseerien sotilaallisten tietojen ja taitojen sekä johtamiskyvyn ylläpitämiselle. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutus- ja tukiyksiköt (KOTU-yksiköt) tarjoavat puitteet kansalaistaitojen kehittämiseen ja ovat myös, Puolustusvoimien yhteistyökumppanina, toteuttamassa reserviläisille annettavaa sotilaallista koulutusta.
Reserviläistoiminta elää omatoimisen rahoituksen ja jäsenmaksutulojen varassa. Huomattava osa rahallisesta tuesta tulee maakunnan yrityksiltä ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:ltä.
Reserviupseeripiiri näkyy myös liittotasolla. Pitkän linjan maanpuolustusaktiivi, reservin majuri Jorma Kallio Lapualta, otti tämän vuoden alussa vastaan Reserviupseeriliiton, korkeimman päättävän elimen, liittovaltuuston puheenjohtajuuden.

Tunnukset


Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tunnuskuvio on seppeleen ympäröimät 6 kärppää. Se esiintyy piirin lipun lisäksi piirin muissakin tunnuksissa, pienoislipussa ja standaarissa. Kuva-aihe on peräisin vuoden 1686 Pohjanmaan Rykmentin komppanialipusta, josta arkkitehti Touko Saari on mukaillut sen reserviupseeripiirin lippuun.
Piirin lippu on vihitty käyttöön 1962. Piirin standaari on otettu käyttöön vuonna 1967. Piirin korkein huomionosoitus, pienoislippu, on otettu käyttöön 10.9.1973.
Ensimmäiset Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin, Reserviläispiirin kanssa yhteiset, ansiomitalit luovutetaan vuonna 2012.

Kunniajäsenet


Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Matti Laurila Seinäjoelta (1962–1983) ja Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (2002-edelleen). Kunniajäseniksi on kutsuttu Aarne Ahola Kauhajoelta (1987–1994), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1995–1999), Erkki Rajala Ilmajoelta (2002-edelleen), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (2002-edelleen), Kari Lahdenmäki Alavudelta (2008-edelleen), Mauno Vehkaoja Seinäjoelta (2012-2014), Kullervo Kemppinen Espoosta (2012-2012), Seppo Jaakkola Naantalista (2012-edelleen) ja Jorma Kallio Lapualta (2012-edelleen).

Puheenjohtajat


Piirin puheenjohtajina ovat toimineet Helge Leinonen Lapualta (1952–1956), Kyösti Pöyhönen Ähtäristä (1956–1961), Yrjö Sysilampi Seinäjoelta (1962–1966), Esko Himanen Alavudelta (1967–1972), Osmo Riipinen Ilmajoelta (1972–1973), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1974–1978), Erkki Rajala Ilmajoelta (1979–1983), Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (1984–1989), Seppo Jaakkola Kauhavalta (1990–1993), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (1994–1999), Kari Lahdenmäki Seinäjoelta (2000–2005), Jorma Kallio Lapualta (2006–2009) ja Kari Ratavaara Kurikasta (2010-edelleen).
Reserviupseeripiirin nykyinen puheenjohtaja, reservin majuri Kari Ratavaara on syntynyt 6.10.1956 Kurikassa. Varusmiespalveluksensa hän on suorittanut Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa Keuruulla (1976–1977) ja Reserviupseerikoulussa Haminassa (8.12.1976–17.3.1977, RUK 153). Reserviupseeripiirin hallituksen varapuheenjohtajana Ratavaara on toiminut vuosina 2000–2010 ja puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsen hän on ollut vuosina 2002–2010. Reserviupseeriliiton liittohallituksessa Ratavaara on ollut jäsenenä vuodesta 2011 alkaen.
ETELÄ-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY
Osoite:
\\ Impivaarantie 25
\\ 60420 SEINÄJOKI
Toiminnanjohtaja:
\\
\\
\\ 050-594 9617
Puheenjohtaja:
\\
\\ 050-422 3219
ETELÄ-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY
Osoite:
\\ Impivaarantie 25
\\ 60420 SEINÄJOKI
Toiminnanjohtaja:
\\
\\
\\ 050-594 9617
Puheenjohtaja:
\\
\\ 0400-292 418
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään